The wind of change
Take me to the magic of the moment - On a glory night - Where the children of tomorrow dream away - In the wind of change
Tämä ikivihreä biisi soi radiossa tänään. Vaikka kappale on tuttu, tarttui korvaani jostain syystä sanat Where the children of tomorrow dream away. In the wind of change. Ehkäpä tästä absurdista maailmantilanteesta johtuen.
Jäin miettimään sanoja ja niiden sisältöä. Sitä, miten ajankohtainen tämä biisi on yhä. Wikipedian mukaan kappaleessa käsitellään Itä-Euroopan muutoksia 1990-luvun taitteessa. Berliinin muurin murtumista, kommunismin väistymistä sekä kylmän sodan loppumista. Sytyke kappaleeseen syntyi Scorpionsin soitettua elokuussa 1989 Moscow Music Peace Festivalilla 100 000 ihmisen edessä.
Tällä vuosikymmenellä, 30 vuotta Scorpionsin biisin jälkeen, muureja on pikemminkin noussut kuin sortunut. Meksikon rajalle on rakennettu muuria Trumpin 1. kaudella, mutta se oli vasta alkusoittoa. Fyysisten muurien lisäksi jatkuvasti nousee henkisiä muureja. Ne jakavat meitä ehkä pahemmin kuin todelliset muurit, sillä näkymättömiä muureja pystyttävät ryhmät pyrkivät eristämään, ei yhdistämään.
Termi totuudenjälkein aika, post truth, kuvaakin osuvasti Maga-ajattelua
Esimerkiksi Trumpin valtaannoususta on sanottu, että se on seurausta länsimaisen ajattelun rappioituneesta tilasta. Trump on siis aikamme tuote ja hänen kylvämänsä erottelupolitiikka myötävaikuttaa yhteiskunnan henkiseen tilaan muurien lailla. Ja se myötävaikuttaa siihen, että yhä useampi tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja petetyksi. Tämä on johtanut uudenlaiseen vastakkainasetteluun, jossa faktat ja järki väistyvät tunteiden ja vihapuheen tieltä. Termi totuudenjälkein aika, post truth, kuvaakin osuvasti Maga-ajattelua.
Tänä päivänä maailma kamppailee monen kriisin kanssa: ilmastonmuutos kiihtyy, sotia käydään niin Euroopassa kuin Lähi-idässä, ja teknologinen kehitys muuttaa yhteiskuntia nopeammin kuin pystymme sopeutumaan. Samalla demokraattiset arvot horjuvat, kun autoritääriset hallinnot vahvistavat asemaansa ja sananvapautta rajoitetaan yhä useammassa maassa.
Ehkä eniten huolta herättää se, että tulevaisuuden unelmoijat – ne "children of tomorrow" – joutuvat kasvamaan maailmassa, jossa epävarmuus ja pelko ovat jatkuvasti läsnä. Nuorten mielenterveysongelmat ovat ennätyslukemissa, ja ilmastoahdistus on todellinen ilmiö. Missä on se "wind of change", joka voisi kääntää suunnan parempaan?
Toivoa kuitenkin on. Nuoret sukupolvet eivät enää tyydy vanhoihin rakenteisiin, vaan vaativat muutosta. He marssivat ilmaston puolesta, puolustavat ihmisoikeuksia ja kehittävät uusia tapoja ratkaista globaaleja ongelmia. Kenties juuri he voivat puhaltaa uudenlaisen tuulen, joka kaataa näkymättömät muurit ja rakentaa siltoja niiden tilalle.
Mutta meillä kaikilla on vastuu siitä, millaisen maailman jätämme perinnöksi. Kuten Wind of Change -kappaleessa lauletaan: The future's in the air, I can feel it everywhere... Nyt kysymys kuuluu: mihin suuntaan tuuli kääntyy seuraavaksi?